Blogi: Keskelän kunta Sote- uudistuksen jälkeen
Kunnan talous
Keskelän kunnassa on jo jonkun aikaa valmistauduttu Soten jälkeiseen elämään. Tiedetään että tulopohja kaventuu, mutta vastineeksi velvollisuus tuottaa sosiaali- ja terveyden huollon palveluja kuntalaisille poistuu. Keskelä keskittyy tuottamaan hyvinvointia ja sivistystä kuntalaisille ja elinvoimaa kunnalle ja kunnan yrityksille.
Keskelän kunnan talous oli vuoden 2022 jälkeen tasapainossa, kiitos kunnan saamien valtionosuuksien. Mutta tämän ja seuraavan vuoden osalta näkymä on epävarma, ja sen jälkeen jo melko sumea.
Tällaisessa muutostilanteessa kunnanjohtaja Korhosen Tuula pohtii Keskelän kunnan kykyä suoriutua uudesta perustehtävästä uudessa rakenteessa ja muuttuneessa maailmassa. Perusongelmana Tuula näkee sen, kuinka pystyä järjestämään hyvälaatuisia palveluita ahtaammassa taloudellisessa tilanteessa. Velkaa asukasta kohden on enemmän kuin keskimäärin ja verotulojen kertymisestä parhaan takeen antaa hyvä työllisyys ja virkeä yritystoiminta. Viime vuosina tässä onkin onnistuttu. Olisi hyvä pystyä pitämään huoli kunnan elinvoimasta myös sote-uudistuksen jälkeen.
Tuula tarkastelee Keskelän kunnan taloutta vielä siltä kannalta, että missä kunnan pääomat ovat kiinni. Ovatko ne palvelemassa kunnan perustehtäviä oikealla tavalla? Tuula päättää tarkastella kunnan omistuksia ja niihin kohdistuvia odotuksia Sote-uudistuksen toteutumisen jälkeen.
Kunnan omistukset
Kunta omistaa hieman yli 10 % seudullisesta energiayhtiöstä, joka palvelee kuntalaisia tuottamalla kuntakeskuksen alueella lämpöä taajaman yhteydessä toimivasta haketta polttavasta lämpölaitoksesta. Lisäksi energiayhtiöllä on jonkin verran sähköntuotantoa ja sähkönmyyntiä. Energiayhtiöllä oli syksyllä haasteita sähkömarkkinoiden vakuusvaatimusten kanssa, ja energiayhtiölle pitikin toimittaa lisävakuutta sähköpörssin vakuusvaatimuksien täyttämiseksi. Energiayhtiön tulos on ollut ihan kohtuullinen ja sieltä on saatu jopa pientä osinkoakin, mutta Tuula pohtii mikä tuon omistuksen taloudellinen arvo on ja onko välttämätöntä omistaa yhtiötä, joka vaikuttaa toimivan kilpaillussa ja haastavassakin markkinassa.
Keskelä omistaa myös osuuden seudun koulutuskuntayhtymästä, jonka kautta seudun yritykset saavat koulutettua työvoimaa. Tuulan käsityksen mukaan koulutettua työvoimaa tarvitsevat seudun yritykset ja koulutettu työvoima on vetovoimatekijä varsinkin, jos koulutuskuntayhtymä saadaan paremmin mukaan maahanmuuttajien kotouttamiseen.
Vesilaitoksen korjausvelka on kasvanut vuosi vuodelta ja korjausvelkaakin pitäisi saada hillittyä. Varsinkin kun seudun jätevesilaitoksen puhdistamo alkaa tulla uusittavaksi. Vesilaitoskin on huolissaan osaavan henkilöstön puutteesta, kun alalle ei ole kuulemma koulutettu riittävästi osaajia. Muutaman kerran esillä ollut yhtiöittäminen täytyy ottaa uudelleen arvioitavaksi.
Kunta tilaa taloushallinnon palvelut ja ateriapalvelut kahdelta eri seudullisesti omistetulta yhtiöltään. Nämä aikanaan perustettiin tuottamaan mittakaavaetuja ja perusteltiin sillä, että ne ovat ns. In House -yhtiöitä, jolloin niiden palveluja ei tarvitse kilpailuttaa. Kilpailuttaminen kun on aina ollut niin vaivalloista. Pitäisikö kuitenkin arvioida millä hinnalla näitä palveluita saisi markkinoilta. Näiden yhtiöiden asemaakin tarkastellaan jo kilpailun rajoittamisena.
Kunnan omistajapolitiikka
Tuula päättääkin kutsua Keskelän kunnan valtuustoryhmien puheenjohtajat koolle pohtimaan kunnan omistajapolitiikkaa uudelleen. On tarpeen tuntea omistukset, niiden taloudellinen arvo ja vaikutus Keskelän kunnan talouteen ja kunnan vetovoimaan. Sen jälkeen pitäisi päättää kuinka näiden omistusten kanssa menetellään ja arvioida sen mukaan tarvittavia toimia.